Oliko lukiovirkojen lakkauttaminen tarpeen?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä käytiin yt-neuvottelut syksyllä 2016. Lukiokoulutuksen osalta tavoitteena oli 0,38 miljoonan euron kustannussäästöt vuonna 2017. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulutuskuntayhtymän hallitus päätti mm. lakkauttaa 20 lukion lehtorin virkaa 1.8.2017 lukien.

Samaan aikaan toisaalla eli Jyväskylän kaupungissa pohdittiin lukioiden rahoitustilannetta. Lopulta keväällä 2017 (27.3.) kaupunginvaltuusto päätti lukioiden lisärahoituksesta. Päätöksen mukaan kaupunki rahoittaa lukioita vuonna 2017 0,37 miljoonalla eurolla. Rahasumma kuulostaa tutulta - se on käytännössä sama summa, joka oli yt-neuvotteluissa lukiokoulutuksen kustannussäästötavoite vuodelle 2017.

Olisiko koulutuskuntayhtymän kannattanut pidättäytyä virkojen lakkauttamisesta, kun kuitenkin jo loppuvuonna 2016 kaupungin lisärahoitus lukioille alkoi näyttää todennäköiseltä? Varmasti olisi - itse asiassa olisi pitänyt ilman lisärahaakin olla lakkauttamatta virkoja.

Nyt ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Lukiokoulutus saa Jyväskylän kaupungilta käytännössä juuri sen summan, joka sen piti leikata menoistaan vuonna 2017. Tämähän tarkoittaa sitä, että päätöksiltä, joilla haettiin 0,38 miljoonan säästöjä, on taloudellisessakin mielessä pohja pois.

Kumoaako Jyväskylän koulutuskuntayhtymä nyt päätöksensä 20 lukion viran lakkauttamisesta? Tämä olisi kaikkien osapuolten kannalta järkevin ratkaisu. Samalla kuntayhtymä voisi hyväksyä 20 nykyisen lehtorin tekemät oikaisuvaatimukset tehtäviensä osa-aikaistamisesta. OAJ Keski-Suomi on vienyt virkojen lakkauttamisen hallinto-oikeuskäsittelyyn, joka voitaisiin perua, jos koulutuskuntayhtymä pyörtää turhaksi osoittautuneen päätöksensä.

Juha Paananen

Jyväskylän lukiokoulutuksen luottamusmies

Millainen lukiokoulutus Jyväskylään halutaan?

Jyväskylän kaupungin ja koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen selvitysryhmä on julkistanut työnsä tulokset. Selvitykseen sisältyy suositus Jyväskylän kaupungille: lukio-opetukselle tulisi harkita lisärahoitusta. Suositus on oikean suuntainen, mutta riittämätön.

Selvitysryhmän lisärahoitusesitys on mitoitettu niin, että säilytettäisiin vuoden 2016 rahoitustaso. Vaikea ymmärtää, miksi rahoitustaso kiinnitettäisiin vuoteen 2016, jolloin selvityksenkin mukaan tilanne Jyväskylän lukioissa oli Suomen heikoin. Tämäkö tilanne siis haluttaisiin säilyttää?

Jos käytettäisiin rahoituksen kiinnitysvuotena vuotta 2015, niin se tarkoittaisi noin 0,7 miljoonan euron lisäystä työryhmän suosituksiin: vuoden 2015 perusteella lisärahoituksen tulisi olla vuonna 2017 noin 1 Me (selvitysryhmän suositus 0,37 Me), vuonna noin 1,5 Me (0,82 Me) ja vuodesta 2019 eteenpäin vuosittain noin 2 Me (1,275 Me).

Mutta auttaisiko tämäkään? Karu totuus paljastuu mm. Opetushallituksen tilastoista: myös vuonna 2015 Jyväskylän lukioissa käytettiin rahaa opetukseen vähiten koko Suomessa.

Joka tapauksessa positiivinen asia on se, että lisärahoitusta nyt todennäköisesti ollaan antamassa lukioille. Lisäksi on päätettävä se, minkä tasoista lukiokoulutusta Jyväskylän kaupungin päättäjät kaupunkiinsa haluavat.

Työntekijöihin kohdistuvat toimet voi hoitaa monella tavalla

Jyväskylän lukiokoulutus on pelastettava

Virkamiestyöryhmä perustetaan

Jyväskylän kaupunki esittää koulutuskuntayhtymälle virkamiestyöryhmän perustamista Jyväskylän lukiotilanteen selvittämiseksi. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin ”lukiokoulutuksen resurssien selvittäminen suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin sekä lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuudet.” Lisäksi työryhmä laatii tammikuun 2017 loppuun mennessä esityksen siitä, miten lukiokoulutuksen resurssit voidaan kohdentaa paremmin opetukseen.

Työryhmän tehtävämäärittely on hieman epämääräinen, mutta laadittavan esityksen sisältö osuu naulan kantaan. Lukiokoulutuksen ongelmissa on kyse nimenomaan opetukseen käytettävästä rahasta (ja myös yksikköhinnan aivan liian alhaisesta tasosta).

Sen sijaan vertailut muihin lukiojärjestäjiin ovat helposti saatavissa Opetushallituksen tilastopalvelusta http://vos.uta.fi/rap/ - vertailu muihin ei mairittele Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, kun tarkastellaan opetukseen käytettyjä euromääriä.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tilanne ja tunnusluvut

Olennaisinta tässä tilanteessa on tarkastella niitä tunnuslukuja, jotka liittyvät Jyväskylän lukiokoulutuksen talouden ja toiminnan kehitykseen sekä lopputulokseen, joka häämöttää vuonna 2019.

Koulutuskuntayhtymässä on päätetty talouden sopeuttamisohjelma vuosiksi 2017 - 2019, mikä tarkoittaa lukiokoulutuksen osalta sitä, että vuonna 2019 lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä yksikköhinnalla. Kaikkiaan lukioiden pitäisi vähentää menoja yli 2 miljoonaa euroa, vaikka lukiokoulutus on juuri jotenkuten selvinnyt valtion vuodesta 2013 alkaen tekemistä yksikköhintaleikkauksista ja -jäädytyksistä (niiden vaikutus on ollut n. 2 miljoonaa euroa). Kaikkiaan nämä, yhteensä yli 4 miljoonan leikkaukset tarkoittaisivat vuonna 2019 lähes 25 %:n vähennystä vuoden 2012 rahoitustasoon.

Missään muussa lukiokoulutuksessa Suomessa ei olla tekemässä näin massiivisia heikennyksiä lukioiden rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin.

Koulutuskuntayhtymässä taloussuunnittelussa tavoitteena on, että vuonna 2019 lukiot maksavat pelkällä yksikköhinnalla (n. 5 700 e/opiskelija) opetuskulujen lisäksi seuraavat opetuksen ulkopuoliset kulut:

• vuokrat (n. 1 000 e/opiskelija eli n. 2,5 miljoonaa euroa),
• siivous/vahtimestaripalvelut/opiskelijaruokailu (n. 600 e/opiskelija eli n. 1,5 miljoonaa euroa)
• lukiokoulutuksen osuus kuntayhtymän johdon ja kehittämisen kuluista (n. 400 e/opiskelija eli n. 1 miljoona euroa)
• muut henkilöstökulut, ei opettajat eikä rehtorit (n. 300 e/opiskelija eli n. 0,7 miljoonaa euroa)
• lukiokoulutuksen johto ja kehittäminen (n. 100 e/opiskelija eli n. 0,3 miljoonaa euroa) ja
• muut kulut (aineet ja tarvikkeet ym.: n. 100 e/opiskelija eli n. 0,3 miljoonaa euroa).

Yhteensä muuhun kuin opetukseen käytetään siis n. 2 500 e/opiskelija eli yli 6 miljoonaa euroa. Opetukseen jää n. 3 300 e/opiskelija eli reilu 8 miljoonaa euroa. Tällä rahalla ei pystytä lukiokoulutusta järjestämään millään järkevällä tavalla.

Vaikutus tarjottavaan kurssimäärään olisi järisyttävä. Vuosina 2010 - 2016 tarjottava kurssimäärä on jo vähentynyt 2800 kurssista 2100 kurssiin ja on painumassa lähivuosina 1 600:aan, jopa alle - vähennys 2010 - 2019 olisi yli 40 %. Opiskelijoille vaadittavan 75 kurssin kokoaminen kolmessa vuodessa muuttuisi mahdottomaksi (siinä on jo nyt ongelmia).

Suunniteltu talouden sopeuttaminen merkitsisi jopa 50 opiskelijan ryhmiä, massaluentoja, laajaa itsenäistä opiskelua ilman opetusta ja ohjausta sekä kurssitarjonnan rajua vähentämistä edelleen.

20 suurimman lukiojärjestäjän opetukseen käyttämän rahamäärän keskiarvo on n. 4 600 e/opiskelija, Jyväskylän lukiokoulutuksessa n. 3800 - 4000 e/opiskelija, laskentatavasta riippuen. Jotta Jyväskylän lukiokoulutus olisi keskiarvossa, se voisi käyttää muuhun kuin opetukseen vain n. 1000 e/opiskelija (nyt käytetään 2 300 e/opiskelija). Ero keskiarvoon on nyt n. 700 e/opiskelija eli n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 ero olisi nykytiedoilla varovasti arvioiden vähintään 1 000 e/opiskelija eli n. 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Jotta Jyväskylän lukioiden opetukseen käyttämä raha olisi maan isojen lukiojärjestäjien keskiarvon mukainen, tarvittaisiin tällä hetkellä lisärahaa n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 lisärahoitustarve olisi jo yli 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmä

Mielenkiintoinen on työryhmän tehtävämäärittelyn maininta johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuuksista. Lukioissa on yhteensä viisi rehtoria ja yksi apulaisrehtori. Lisäksi parille opettajalle on määrätty hallinnollisia tehtäviä (ns. luottamusapulaisrehtorit), ja kouluilla toimivat myös koulusihteerit. Rehtoreita/apulaisrehtoreita on yksi yli 400 opiskelijaa kohti. Tämän lisäksi koko lukiokoulutuksella (n. 2600 opiskelijaa ja 150 työntekijää) on johtaja, kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri.

Lukiokoulutuksen hallinto ja johto ei ole pöhöttynyt. Silti lukiokoulutuksessa on valmius vielä tästäkin keventää hallintoa. Löytyykö muualta koulutuskuntayhtymästä hallinnon pienentämisen mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa myös lukiokoulutuksen tilannetta?

Mitä nyt pitää tehdä?

Työryhmä on nyt paljon vartijana. Lukiokoulutuksen laadun täydellinen romahtaminen pitää estää. Päätöksiä olisi tarvittu jo tänä vuonna, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tarvitaan seuraavat toimenpiteet:

1. Ensiksi koulutuskuntayhtymän sisällä on tarkasteltava (pienennettävä) lukiokoulutuksen muuhun kuin opetukseen meneviä maksuja.

2. Toiseksi tarvitaan kaupungin lisärahoitus lukioille, koska lukioiden muiden kuin opetuskulujen vähentämisellä ja siirtämisellä opetukseen ei mitenkään voida saada kokoon riittävää rahasummaa niin, että lukio-opetuksen taso olisi edes tyydyttävä.

Päätöksiä tarvitaan mahdollisimman pian. Koulutuskuntayhtymässä ollaan vuodelle 2017 todennäköisesti toteuttamassa sellaisia opetushenkilöstöön kohdistuvia toimia, jotka entisestään vähentävät tarjottavaa opetusta.

Rikottua on vaikea korjata - parempi olisi olla rikkomatta.

Meneekö lukioilla hyvin?

Matti Vesa Volanen ottaa mielipidekirjoituksessaan Mikä lukioita oikein vaivaa Jyväskylässä? 15.10.2016 Keskisuomalaisessa kantaa ajankohtaiseen lukiokysymykseen. Tosin hän tuntuu kirjoituksessaan lukiokoulutusta enemmän käsittelevän ammatillisen koulutuksen kykyä vastata ajan haasteisiin - hienoa sinänsä, että jossakin koulutusmuodossa leikkausten aiheuttamat ongelmat osataan hoitaa.

Lukiokoulutus sen sijaan Volasen sanoin on ”jämähtänyt savupiipputeollisuusajan sosiaalisia jakolinjoja korostavaan koulutusajatteluun”. Onneksi Volanen ei itse sorru jakolinjojen rakenteluun ja kuilujen kaivamiseen toisen asteen eri koulutusmuotojen välille. Volaselle tekisi hyvää käydä tutustumassa käytännössä lukioiden toimintaan. Sillä ei todellakaan ole Volasen mainitsemalla tavalla yhteyksiä savupiipputeollisuusajan yhteiskuntaan.

Volanen viittaa jakolinjavihjauksineen koulutuksen järjestämistapaan koko toisella asteella. Tällä hetkellä duaalimalli (ammatillinen ja lukiokoulutus sekä ammattikorkea ja yliopisto erikseen mutta yhteistyössä) on toisella ja korkea-asteella suomalainen koulutuspoliittinen linja. Se antaa peruskoulun ja toisen asteen päättäneille monipuoliset mahdollisuudet lähteä rakentamaan pohjaa jatko-opinnoille ja työelämään.

Jyväskylän lukiokoulutuksesta Volanen antaa kuvan, että hätää ei ole: ”Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioiden valintamäärät liikkuvat suurten kaupunkien keskitasolla, yli ja alle, aineesta riippuen.” Argumentointianalyysin termein tässä on kyse faktojen valikoinnista.

Olennaiset tosiasiat Volanen jättää nähtävästi tarkoitushakuisesti mainitsematta. Volanen ”unohtaa” esim. sen, että tarjottava kurssimäärä lukioissa on vähentynyt vuosina 2010-2016 2800 kurssista 2100 kurssiin ja on painumassa lähivuosina 1500:aan, jopa alle.

Silläkään ei liene Volasen mielestä merkitystä, että Opetushallituksen tilaston mukaan vuonna 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen 231 kunnallisesta lukiokoulutuksen järjestäjästä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija (keskiarvo n. 7000 e/opiskelija).

Eikä sekään kai ole relevanttia, että nyt koulutuskuntayhtymässä ollaan toteuttamassa lukiokoulutukseen yli 2 miljoonan euron leikkausta, joka johtaa jopa 50 opiskelijan ryhmiin ja todennäköisesti laajaan ”itsenäiseen” opiskeluun ilman opettajaa, opetusta ja ohjausta. Opiskelijalle vaadittavan 75 kurssin kokonaisuuden kokoon saaminen tuottaa jo nyt tuskaa, leikkauskuurin jälkeen tilanne on katastrofi.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuuden kannalta on nyt tärkeintä tunnustaa avoimesti tosiasiat ja eri osapuolten kesken etsiä ratkaisut, joiden pohjalta lukiokoulutus Jyväskylässä voi jatkua edes tyydyttävällä tasolla. Jyväskylän kaupungilla on tässä keskeinen rooli, koska välttämätöntä lisärahoitusta lukioille ei käytännössä mistään muualta voi tulla.

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 18.10.2016)

Jyväskylän lukioiden rahoitustilanne on kestämätön

Lukioiden rahoitustilanne on Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä muuttumassa täysin kestämättömäksi. Opetushallituksen tilaston mukaan jo vuonna 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen kunnallisista lukiokoulutuksen järjestäjistä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija.

Muut isot lukiojärjestäjät käyttivät vuonna 2015 rahaa opetukseen seuraavasti: Espoo 4813 e, Oulu 4736 e, Helsinki 4706 e, Kuopio 4700 e, Turku 4363 e, Tampere 4309 e, Vantaa 3995 e. Jos Jyväskylässä käytettäisiin opetukseen saman verran rahaa kuin Vantaalla (n. 3800+200 e/opiskelija), käytössä olisi 0,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuodessa. Jos opetuksen rahoitus olisi Espoon tai Oulun tasolla (n. 3800+1000 e/opiskelija), lisäraha olisi 2,5 miljoonaa euroa vuodessa!

Nyt nykytasosta, joka jo on kaikkein alin, ollaan lukioilta koulutuskuntayhtymässä leikkaamassa vuosina 2017-19 n. 2 miljoonaa euroa. Rahoitus vähenee n. 13 % ja opetukseen käytetty euromäärä tippuu n. 3200:aan. Missään muualla Suomessa ei ole tiedossa näin massiivisia lukioleikkauksia, eli ero muihin kasvaisi rajusti lisää.

Jos leikkaus toteutetaan, Jyväskylän lukiot toimisivat pelkällä valtionosuusrahoituksella. Jouduttaisiin ehkä siirtymään sotien jälkeiseltä ajalta tuttuun vuorolukujärjestelmään. Opiskelu tapahtuisi jopa 50 opiskelijan ryhmissä ja laajasti ilman opettajaa ja opetusta (”itsenäisesti”). Lukio-opetuksen laatu Jyväskylässä romahtaisi.

Muut lukiokoulutuksen järjestäjät sijoittavat lukioihin omaa rahaa keskimäärin 15 % koko rahoituksesta, koska yksikköhinta ei riitä lukioiden toiminnan rahoittamiseen. Jyväskylässä tämä keskimääräinen lisärahoitus tarkoittaisi reilua 2 miljoonaa euroa vuodessa. Sen avulla lukiot pystyisivät toimimaan tyydyttävällä tasolla.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto on todennut 13.10.2016, että lukioiden tilanne otetaan esille kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Nyt tarvitaan nopeasti konkreettisia päätöksiä Jyväskylän lukiokoulutuksen pelastamiseksi. Ilman lisärahoitusta lukiot eivät selviä. Jyväskylän kaupunki voi halutessaan tukea koulutuskuntayhtymän lukioita - se on kiinni poliittisesta tahdosta ja päätöksestä.

Lisäksi on pohdittava tarkkaan ja avoimesti vielä isompaa kysymystä: Miten lukiokoulutus Jyväskylässä on jatkossa tarkoituksenmukaista järjestää? Onko koulutuskuntayhtymällä edellytykset järjestää lukiokoulutusta, jos se ei kykene osoittamaan opetukseen riittävää rahoitusta? Jos todetaan, että edellytyksiä ei ole, niin järjestäjä olisi Jyväskylän kaupunki.

Lukiokoulutus kuilun partaalla

Lukiokoulutuksen tilanne Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on tukala. YT-neuvottelut, jotka koskevat koko koulutuskuntayhtymää, ovat alkaneet syksyllä 2016. Tavoitteena on kustannusten raju leikkaaminen ja henkilöstön vähentäminen. Joudutaanko Jyväskylässä siihen historialliseen tilanteeseen, että lukioista irtisanotaan opettajia? Siltä nyt näyttää.

Valtio leikkasi rankalla kädellä jo ennestään aivan liian alhaisia lukioiden yksikköhintoja 2014-2015, mikä Jyväskylässä tarkoitti n. 2 miljoonan euron eli yli 10 %:n vähennystä lukioiden rahoitukseen. Tästä valtion rokotuksesta lukiokoulutus selvisi jotenkuten. Nyt YT-neuvottelut merkitsevät uutta 2 miljoonan leikkausta, koska koulutuskuntayhtymä on päättänyt, että lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä yksikköhinnalla vuonna 2019.

Tosin eipä koulutuskuntayhtymällä oikein ole vaihtoehtoja, koska rahoitus koko toimintaan tulee vain valtion yksikköhintoina ammatilliseen ja lukiokoulutukseen eikä ammatillisen puolen rahoja voi käyttää lukioiden hyväksi. Joka tapauksessa uudesta 2 miljoonan leikkauksesta lukiot eivät enää selviä. Tai selviävät, mutta sen jälkeen lukio-opiskelu on jotakin ihan muuta kuin muualla Suomessa: massaluentoja ylisuurissa ryhmissä ja laajamittaista "itsenäistä" opiskelua ilman opettajan ohjausta.

Tilanteeseen on reagoitu lukioissa usean vuoden ajan kehittämällä pedagogiikkaa ja toimintatapoja sekä vähentämällä opiskelijoille tarjottavien kurssien määrää ja suurentamalla ryhmäkokoja, mutta raja on tullut vastaan. Keskimääräinen ryhmäkoko on jo yli 40, ja kurssimäärä/opiskelija-suhdeluku on painumassa jopa 0,6:een (muissa lukioissa luku on yli 1). Tarjottavien kurssien määrä oli vuonna 2010 yli 2800, nyt se on n. 2100 ja vuoteen 2019 mennessä se uhkaa tippua n. 1600-1700:aan. Kurssimäärä vähentyisi vajaassa vuosikymmenessä 40%. Tältä pohjalta opiskelijat eivät pysty saamaan vaadittavia 75 kurssin opintoja järkevällä tavalla kolmessa vuodessa kokoon.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on saanut vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen järjestämisluvan, jonka perusteena ovat mm. taloudelliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta. Onko koulutuskuntayhtymällä nämä taloudelliset edellytykset vielä olemassa? Ja laajemmin ajatellen: onko koulutuskuntayhtymä oikea järjestäjä lukiokoulutukselle, jonka yksikköhintataso on määritelty kunnallisten koulutuksenjärjestäjien rahoitusrakenteen pohjalta. Näyttää vahvasti siltä, että kuntayhtymä-järjestäjällä rahat eivät yksinkertaisesti riitä edes tyydyttävällä tasolla toteutettuun lukiokoulutukseen.

Jotakin on siis tehtävä, jotta lukiokoulutus Jyväskylässä ei vajoa totaalisesti suohon. Katseet kääntyvät sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymään että Jyväskylän kaupunkiin. Asiaa pitää selvittää avoimesti ja faktapohjaisesti. Tähän saakka koulutuskuntayhtymä on viestittänyt, että se pystyy hoitamaan lukiokoulutuksen, mutta tukevatko edellä olevat faktat enää tätä näkemystä? Kaupungin kanta lukioiden lisärahoittamiseen on ollut hyvin selkeä: apua ei tipu.

Kaupungin omat talousongelmat kyllä tiedetään, mutta nyt kyse on isommasta asiasta kuin ensi vuoden budjetin laatimisesta: jyväskyläläisten nuorten kouluttautumismahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Vaikea uskoa, että Jyväskylän kaupunki vain sivusta seuraisi lukioiden alasajoa. Kaupungin veronmaksajia ja lukiolaisten huoltajia varmasti myös kiinnostaa, millaista lukiokoulutusta heidän nuorilleen tarjotaan Jyväskylässä. Yksi vaihtoehto on siirtää lukiokoulutus takaisin Jyväskylän kaupungin järjestettäväksi.

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.10.2016)